EU-tuomioistuimen Intel-tuomio: määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen uskollisuusalennusten haitallisuutta täytyy selvittää tarkemmin
Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) palautti 6.9.2017 mikrosiruvalmistaja Inteliä koskevan päätöksen Euroopan unionin yleiselle tuomioistuimelle, koska se oli tuominnut Intelin määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä tutkimatta Intelin esittämää selvitystä yksinostoalennustensa vaikutuksista. Päätöksessään EUT totesi, että määräävän markkina-aseman yrityksen uskollisuusalennusten haitallisuus kilpailulle on oletus, joka voidaan kumota.
EUT antoi syyskuun alussa odotetun tuomion Intelin kilpailuoikeusasiassa, jonka käsittely on kestänyt vuosikymmenen. Euroopan komissio langetti vuonna 2009 Intelille ennätyksellisen 1,06 miljardin euron seuraamusmaksun, koska se katsoi Intelin rikkoneen EU:n kilpailusääntöjä ja syyllistyneen määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön maailmanlaajuisilla x86²-mikroprosessoreiden markkinoilla.
Intel oli myöntänyt alennuksia neljälle suurelle tietokonevalmistajalle sillä ehdolla, että valmistajat hankkisivat kaikki tai merkittävän osan ostamistaan x86²-prosessoreista Inteliltä. Intel oli lisäksi maksanut vähittäismyyjä Media-Saturn-Holdingille siitä, että Media-Saturn-Holding myi ainoastaan Intelin prosessoreilla varustettuja tietokoneita. Komission mukaan Intelin tarkoitus oli sulkea kilpailijansa pois markkinoilta.
Komission ja Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen (EUYT) mukaan määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen uskollisuusalennukset voidaan katsoa itsessään haitalliseksi kilpailulle, eikä kielletyn väärinkäytön toteaminen edellytä analyysia yleisistä markkinaolosuhteista. Komissio oli kuitenkin tutkinut kattavasti myös näitä olosuhteita. EUYT sivuutti niitä koskevat Intelin vastaväitteet, koska asialla ei EUYT:n mukaan ollut merkitystä. EUT:n julkisasiamies kritisoi EUYT:n lähestymistapaa jo vuonna 2016 antamassaan ratkaisuehdotuksessa.
EUT painotti tuomiossaan, että määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskeva arviointi kohdistuu olennaisimmin siihen, onko menettely saattanut johtaa kilpailun rajoittumiseen. Tämä edellyttää markkinaolosuhteiden laajempaa arviointia. Kilpailuviranomaisen ei kuitenkaan ole välttämätöntä osoittaa menettelyllä käytännössä olleen konkreettisia kilpailunvastaisia vaikutuksia, vaan riittää, että kulloisissakin markkinaolosuhteissa tällainen vaikutus on saattanut olla. Olosuhteiden arvioinnille on annettu samankaltaista painoarvoa myös aikaisemmissa tuomioissa.
Keskeinen keino arvioinnissa on niin sanottu yhtä tehokkaan kilpailijan testi, jolla tutkitaan, olisiko menettely voinut sulkea markkinoilta määräävässä asemassa olevan yrityksen yhtä tehokkaan kilpailijan. Poissuljenta voi tapahtua esimerkiksi sitä kautta, että yhtä tehokas kilpailija olisi joutunut hinnoittelemaan tuotteensa alle kustannusten. Komissio oli soveltanut tätä testiä omassa arvioinnissaan. Koska EUYT ei ollut tutkinut Intelin väitteitä komission testin yhteydessä tekemistä virheistä, EUT palautti asian alempaan tuomioistuimeen väitteiden tarkempaa tutkimista varten. Lopullinen ratkaisu Intelin asiaan saadaan aikaisintaan, kun EUYT on arvioinut asian uudelleen.
EUT on nyt ottanut kantaa kysymykseen siitä, voivatko uskollisuusalennukset koskaan olla sallittuja määräävässä markkina-asemassa oleville yrityksille. Kun tällainen vaihtoehto näyttää olevan ainakin periaatteessa mahdollinen, avautuu vahvassa markkina-asemassa oleville yrityksille uusia mahdollisuuksia alennusjärjestelmien suunnittelussa. Samalla ratkaisu asettaa haasteita yritysten itsearvioinneille. Kun määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä langetettavat seuraamusmaksut ovat korkeita, huolellinen juridinen ja taloustieteellinen arviointi on keskeisessä roolissa tulevaa toimintaa pohdittaessa.
