Euroopan parlamentin suositus yritysvastuudirektiiviksi - mistä oikein on kysymys?

TAUSTAA

Euroopan parlamentti hyväksyi 10.3.2021 päätöslauselman, jossa vaadittiin ihmisoikeuksia, ympäristöä, sekä hallintoa koskevia pakollisia huolellisuus- ja vastuullisuusstandardeja EU:n sisämarkkinoilla toimiville yrityksille sovellettavaksi koko niiden arvoketjussa. Päätöslauselma sisälsi Euroopan komission harkittavaksi suosituksen direktiiviksi yritysten huolellisuusvelvoitteesta ja vastuuvelvollisuudesta ("Suositus"). Komissio on ilmoittanut toimittavansa lainsäädäntöehdotuksen direktiiviksi myöhemmin vuonna 2021.

TAVOITTEET

Euroopan parlamentin päätöslauselmaan sisältyneen direktiiviluonnoksen tavoitteena on estää ja lieventää ihmisoikeuksiin, ympäristöön ja hyvään hallintotapaan kohdistuvia mahdollisia tai todellisia haittavaikutuksia yrityksen omassa toiminnassa ja koko arvoketjussa. Lisäksi tavoitteena on varmistaa, että yritykset voidaan saattaa vastuuseen tällaisista vaikutuksista ja että haittaa kärsineet voivat tosiasiallisesti käyttää oikeuttaan korjaaviin toimenpiteisiin ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

HUOLELLISUUSVELVOLLISUUDEN KOHTEENA OLISIVAT KESKEISET ESG-VAATIMUKSET

Suosituksessa ehdotettu huolellisuusvelvollisuus kohdistuu kolmeen mahdollisten ja/tai todellisten haittavaikutusten luokkaan:

I. ihmisoikeudet, sellaisina kuin ne sisältyvät kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, mukaan lukien sosiaaliset oikeudet ja työntekijöiden ja ammattiliittojen oikeudet;

II. ympäristö, perustuen kansainvälisesti tunnustettuihin ja EU:n ympäristöstandardeihin, mukaan lukien oikeus turvalliseen, puhtaaseen, terveeseen, kestävään ja biologisesti monimuotoiseen ympäristöön. Päätöslauselmassa viitataan erityisesti ilmastonmuutokseen ja korostetaan, että yritysten vastuullisuuslakien on oltava Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisia;

III. hyvä hallinto, mukaan lukien korruption, lahjonnan ja rahanpesun lakien noudattaminen.

HUOLELLISUUSVELVOITE KOSKISI KAIKKIA EU:N ALUEELLA TOIMIVIA YRITYKSIÄ JA NIIDEN KOKO ARVOKETJUA

Suosituksen mukaan direktiiviä olisi sovellettava:

I. kaikkiin suuriin yrityksiin, jotka ovat sijoittautuneet unionin alueelle tai jotka toimivat sisämarkkinoilla;

II. julkisesti noteerattuihin ja suuririskisiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Huolellisuusvelvoitetta olisi sovellettava paitsi yritysten ja niiden tytäryhtiöiden omassa toiminnassa, niin myös kaikissa niiden liikesuhteissa läpi koko yrityksen arvoketjun. Yrityksen arvoketjuun luettaisiin mukaan myös toimittajat ja alihankkijat, jotka suoraan liittyvät yrityksen toimintaan ja joiden kanssa yrityksellä on suora tai epäsuora liikesuhde niin toimintaketjun alku- kuin loppupäässä.

MITÄ HUOLELLISUUSVELVOLLISUUS EDELLYTTÄÄ YRITYKSILTÄ?

1. Riskiarvion tekemistä. Direktiivi edellyttää, että yritykset tunnistavat ja arvioivat mahdolliset ja/tai todelliset haittavaikutukset liittyen ihmisoikeuksiin, ympäristöön ja hyvään hallintotapaan, joita heidän oma ja arvoketjujensa toiminta voivat aiheuttaa. Yritysten on myös arvioitava haittavaikutusten vakavuuden, todennäköisyyden ja kiireellisyyden aste sekä näihin päätelmiin johtaneet asiaa koskevat tiedot ja menetelmät.

2. Jollei riskiarviossa päädytä siihen, että mahdollisia tai todellisia haittavaikutuksia ei ole, vaaditaan direktiivissä yrityksiä laatimaan ja panemaan täytäntöön huolellisuusvelvoitestrategia tunnistettujen haittavaikutusten estämiseksi, poistamiseksi tai lieventämiseksi. Huolellisuusvelvoitestrategia olisi sisällytettävä yrityksen koko liiketoimintastrategiaan ja sen tulisi olla jatkuva ja dynaaminen prosessi, jonka tehokkuus ja asianmukaisuus olisi arvioitava vähintään kerran vuodessa. Yrityksen tulisi myös tiedottaa ja käydä vilpittömässä mielessä tehokkaat ja todelliset keskustelut sidosryhmiensä (kuten ammattiliitot ja henkilöstö) kanssa huolellisuusvelvoitestrategian luomisesta ja täytäntöönpanosta.

Osana huolellisuusvelvoitestrategiaansa yrityksen on

I. otettava käyttöön ja ilmoitettava oikeasuhteiset ja tarkoituksenmukaiset toimintaperiaatteet ja toimenpiteet ihmisoikeuksiin, ympäristöön ja hyvään hallintotapaan kohdistuvien mahdollisten tai todellisten haittavaikutusten poistamiseksi, estämiseksi tai lieventämiseksi;

II. laadittava priorisointistrategia yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden periaatteen 17 pohjalta siltä varalta, että yritys ei pysty puuttumaan kaikkiin mahdollisiin tai todellisiin haittavaikutuksiin samanaikaisesti.

Huolellisuusvelvoiteprosessissa otetaan huomioon oikeasuhteisuus ja siihen vaikuttavat muun muassa niiden haittavaikutusten vakavuus ja todennäköisyys, joita yritys voi aiheuttaa, joihin se voi myötävaikuttaa tai joihin se voi olla suoraan yhteydessä; yrityksen toimiala, sen koko, toiminnan luonne, sekä toimintaympäristö; sekä yrityksen liiketoimintamalli, sen asema arvoketjussa sekä sen tuotteiden ja palvelujen luonne.

Yritysten on varmistettava, että sen liikesuhteissa otetaan käyttöön ja toteutetaan ihmisoikeuksia, ympäristöä ja hyvää hallintotapaa koskevia toimintaperiaatteita, jotka ovat huolellisuusvelvoitestrategian mukaisia, esimerkiksi puitesopimuksilla, sopimuslausekkeilla, käytännesääntöjen hyväksymisellä tai sertifioitujen ja riippumattomien tarkastusten avulla.

Huomioiden kaupallisten tietojen luottamuksellisuuden asettamat mahdolliset rajoitukset yrityksen on julkistettava huolellisuusvelvoitestrategiansa mukaan lukien yrityksen arvoketjua koskevat merkitykselliset tiedot, joihin voi sisältyä nimiä, sijaintipaikkoja sekä toimitettujen tuotteiden ja palvelujen lajeja, ja muut merkitykselliset tiedot tytäryrityksistä, toimittajista ja liikekumppaneista sen arvoketjussa.

3. Valitusmekanismi. Yritysten tulee luoda yritys- tai alakohtaisia valitusmekanismeja, jotka mahdollistavat, että sidosryhmät voivat kertoa kohtuulliset huolensa yrityksen tai sen arvoketjuun liittyvistä mahdollisista tai todellisista haittavaikutuksista. Valitusmekanismit toimivat riskien varhaisena varoitusmekanismina ja sovittelujärjestelmänä. Valitusmekanismeissa olisi oltava oikeus ehdottaa asianmukaisia korjaavia toimenpiteitä, kun yritys on aiheuttanut haittavaikutuksen tai myötävaikuttanut siihen.

4. Hyvitysprosessi. Mikäli yritys toteaa olevansa suoraan yhteydessä ihmisoikeuksiin, ympäristöön tai hyvään hallintotapaan kohdistuvaan haittavaikutukseen, sen on osallistuttava korjaamisprosessiin parhaan kykynsä mukaan. Korjaavaa toimenpidettä voidaan ehdottaa sovittelun tuloksena valitusmekanismin kautta. Korjaavasta toimenpiteestä päätetään asianomaisia sidosryhmiä kuullen, ja se voi koostua taloudellisesta tai muusta kuin taloudellisesta korvauksesta, palauttamisesta, julkisesta anteeksipyynnöstä, ennalleen saattamisesta, kuntouttamisesta tai myötävaikuttamisesta tutkintaan. Yritysten on estettävä lisähaitan syntyminen antamalla takeet siitä, että kyseinen haitta ei toistu.

Lisäksi Suositus asettaa jäsenvaltioille velvollisuuden varmistua siitä, ettei yrityksen sovitteluehdotus estä sidosryhmiä tai uhreja panemasta vireille siviilioikeudellisia menettelyjä kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tuomioistuinten on otettava asiaankuuluvasti huomioon valitusmekanismin antamat päätökset, mutta ne eivät sido tuomioistuimia.

SEURAAMUKSET HUOLELLISUUSVELVOITTEEN LAIMINLYÖNNISTÄ

Suosituksen mukaan huolellisuusvelvoitteen noudattamisen valvonta ja täytäntöönpano tapahtuisi jäsenvaltioiden viranomaisten toimesta. Suosituksen mukaan huolellisuusvelvoitteen rikkominen pitäisi sanktioida hallinnollisilla seuraamusmaksuilla, jotka ovat suuruusluokaltaan rinnastettavissa kilpailuoikeudessa ja tietosuojalainsäädännössä tällä hetkellä säädettyihin seuraamusmaksuihin. Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset voivat erityisesti määrätä oikeasuhteisia seuraamusmaksuja, jotka lasketaan yrityksen liikevaihdon perusteella, sulkea yritykset tilapäisesti tai pysyvästi julkisten hankintojen, valtiontuen, julkisten tukijärjestelyjen, kuten vientiluottolaitoksiin perustuvien järjestelyjen, ja lainojen ulkopuolelle tai turvautua hyödykkeiden takavarikointiin ja muihin aiheellisiin hallinnollisiin seuraamuksiin.

Suosituksen mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että yritykset voidaan saattaa kansallisen lainsäädännön mukaisesti vastuuseen sellaisesta ihmisoikeuksiin, ympäristöön tai hyvään hallintotapaan kohdistuvasta haitasta, jonka ne tai niiden määräysvallassa olevat yritykset ovat aiheuttaneet tai joihin ne ovat myötävaikuttaneet teoin tai laiminlyönnein. Jäsenvaltioiden on kuitenkin varmistettava, että yritykset, jotka voivat osoittaa, että ne ovat noudattaneet kaikkea asiaankuuluvaa huolellisuutta yritysvastuudirektiivin mukaisesti välttääkseen kyseisen haitan tai että haitta olisi aiheutunut, vaikka kaikkea asiaankuuluvaa huolellisuutta olisi noudatettu, eivät joudu vastuuseen kyseisestä haitasta.

Suosituksen mukaan se, että yritys kunnioittaa asianmukaista huolellisuutta koskevia velvoitteitaan yritysvastuudirektiivin mukaisesti, ei vapauta yritystä mahdollisesta muusta kansallisen lainsäädännön mukaisesta vastuusta.

MITÄ TAPAHTUU SEURAAVAKSI?

Euroopan parlamentin päätöslauselma hyväksyttiin selvällä ääntenenemmistöllä. Vaikka päätöslauselma ei ole komissiota sitova, se antanee vahvaa suuntaviittaa syksyllä 2021 annettavan komission direktiiviehdotuksen sisällöstä. Komission direktiiviehdotuksen hyväksymisen jälkeen kaikkien EU:n jäsenvaltioiden on saatettava direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään.