Kevään ensimmäinen webinaari keskittyi liikejuridiikan kannalta kiinnostavimpiin korkeimman oikeuden ratkaisuihin
Aamukahviwebinaarisarjamme käynnistyi tämän kevään osalta 23.1. webinaarilla, jossa käsiteltiin liikejuridiikan kannalta kiinnostavimpia Suomen ja Ruotsin korkeimman oikeuden ratkaisuja vuodelta 2023 sekä niiden vaikutuksia yritysten toimintaan. Kokosimme tähän artikkeliin johtopäätöksiä muutamasta mielenkiintoisimmasta ratkaisusta sekä havaintoja tuomioistuinten päätöksistä saatavilla olevasta datasta.
Webinaarin aikana ratkaisuja esittelivät riidanratkaisuasiantuntijamme Thomas Kolster, työoikeusasiantuntijamme Carola Möller, IPR-asiantuntijamme Kalle Hynönen sekä insolvenssioikeusasiantuntijamme Heikki Vesa.
Vuosi 2023 tuomioistuimissa – tilastot ja trendit
Miltä viime vuosi näytti tuomioistuimissa ja mitä tilastotiedoista on pääteltävissä? Korkein oikeus (KKO) antoi vuonna 2023 suunnilleen saman verran ennakkopäätöksiä kuin aiempinakin vuosina (95 kappaletta). Pääosa tapauksista liittyi aiempien vuosien tapaan rikos- ja prosessioikeuteen. Erityisesti jatkokäsittelylupia koskevia ratkaisuja oli paljon.
Valituslupia KKO myönsi viime vuonna 125 kappaletta, mikä on hieman enemmän kuin annettujen ennakkopäätösten määrä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jonot kasvavat ja käsittelyajat pitenevät todennäköisesti entisestään. Pitkät käsittelyajat saattavat kannustaa oikeudenkäyntien asianosaisia sovintoratkaisuihin, mikä sinänsä voi olla tehokasta ja muutenkin toivottavaa. Tilanne on kuitenkin ongelmallinen, jos sopiminen johtuu siitä, että tehokkaita oikeussuojakeinoja ei ole saatavilla. Oikeudenkäyntien kesto (5–10 vuotta laajoissa riita-asioissa) onkin yksi merkittävä syy sille, miksi yritykset eivät aja asioita tuomioon saakka tuomioistuimissa.
Tuomioistuinmenettelylle on kuitenkin vaihtoehtoja, kuten perinteisesti tehokkaana pidetty välitysmenettely. Välitysmenettelyiden määrä on kuitenkin Suomessa laskenut koronaa edeltäviin lukuihin, sillä vuonna 2023 Keskuskauppakamarin välityslautakunnan vastaanottamia hakemuksia oli vain 71 kappaletta. Vaikuttaisikin siltä, etteivät tuomioistuinmenettelyjen pitkät kestot ole ainakaan toistaiseksi merkittävästi vaikuttaneet välitysmenettelyn käytön yleisyyteen. Viime vuonna välitysmenettelyissä on käsitelty esimerkiksi paljon osakassopimuksia koskevia riitoja, mikä voi osaltaan johtua tämänhetkisestä taloustilanteesta.
Poimintoja kiinnostavimmista ratkaisuista
Webinaarin aikana asiantuntijamme käsittelivät useita KKO:n ratkaisuja vuodelta 2023 esimerkiksi sopimusoikeuteen, työoikeuteen, immateriaalioikeuteen ja insolvenssioikeuteen liittyen.
Sopimusoikeuden osalta webinaarissa käsiteltiin muun muassa kahta maksuviivästysten seuraamuksiin liittyvää ratkaisua (KKO 2023:39 ja KKO 2023:68), joissa molemmissa oli kyse osapuolten välisestä pitkäaikaisesta käytännöstä, jonka mukaan viivästyskorkoja tai perintäkuluja ei ollut peritty. Maksuehtolain mukaan ehto, jonka mukaan velkoja luopuu viivästysseuraamuksista, on kuitenkin tehoton. KKO katsoikin molemmissa ratkaisuissa, että kyseiset käytännöt olivat maksuehtolain vastaisia ja siten tehottomia. Ratkaisuilla on merkitystä elinkeinonharjoittajien välisiin, maksujärjestelyjä koskeviin käytäntöihin ja sopimusvapauteen, sillä ratkaisuissa käsiteltyjen maksukäytäntöjen tapaisia käytäntöjä esiintynee elinkeinonharjoittajien välillä suhteellisen usein.
KKO antoi viime vuonna myös useita turvaamistoimia koskevia ennakkopäätöksiä, joista kaksi työoikeudellisissa asioissa. KKO muun muassa selvensi oikeustilaa turvaamistoimien käytettävyydestä työsopimukseen sekä lakon kieltämiseen liittyvissä asioissa. KKO katsoi esimerkiksi ratkaisussaan KKO 2023:95, että turvaamistoimella voi kieltää lakon, jos sitä voidaan pitää oikeudenvastaisena. KKO:n mukaan lakkoa voidaan pitää oikeudenvastaisena vain erityisen painavilla perusteilla, jotka voisivat täyttyä, jos lakko konkreettisesti ja vakavasti vaarantaisi muiden perusoikeuksien suojan toteutumisen. Turvaamistoimilla siis voi estää oikeudenvastaisen lakon, mutta kynnys siihen on suhteellisen korkea.
Webinaarissa keskusteltiin myös immateriaalioikeuteen liittyvistä ratkaisuista, joista tekijänoikeuden osalta käsiteltiin lehdistön lainausoikeuden ja yleisen sitaattioikeuden edellytysten täyttymistä asiassa, joka koski sosiaalisen median tililtä otetun kuvakaappauksen julkaisemista verkkolehdessä (KKO 2023:48). KKO katsoi, ettei lehdellä ollut oikeutta julkaista kuvakaappausta, sillä artikkelista puuttui lainattavan teoksen ja lainaavan teoksen välinen vuoropuhelu ja älyllinen vastakkainasettelu. Ratkaisu on merkittävä, sillä se selkiyttää oikeustilaa sitaattioikeuden osalta ja myös täsmentää sen ja lehdistön lainausoikeuden välistä rajaa sekä molempien tulkintaa.
Insolvenssioikeuden osalta webinaarissa tarkasteltiin velallisen törkeää epärehellisyyttä koskevaa ratkaisua (KKO 2023:73), jossa KKO katsoi, että suoritusvelvollisuuden perustuessa velkojille aiheutuneen vahingon korvaamiseen, ja kun asiassa ei ollut kysymys rikoksen tuottaman taloudellisen hyödyn valtiolle menettämistä koskevasta vaatimuksesta, korvausvelvollisuuden määrä ei voi ylittää pesän velkojen kokonaismäärää. Mielenkiintoisen ratkaisusta tekee se, että KKO:n perusteluissa on viittauksia muihin mahdollisiin vaatimusperusteisiin, jolloin ratkaisun perusteella voi pohtia, olisiko konkurssipesä voinut esittää vaatimuksia esimerkiksi laittomaan varojenjakoon ja johdon osakeyhtiölakiin perustuvaan vastuuseen liittyen, ja olisiko se sitä kautta voinut saada korvausta. Johdon vastuuta koskevat ratkaisut tulevatkin todennäköisesti lisääntymään tulevaisuudessa.
Mitä vuodelta 2024 on odotettavissa myönnettyihin valituslupiin liittyen?
KKO on vuonna 2023 myöntänyt valituslupia useissa mielenkiintoisissa asioissa, joiden ratkaisuilla tulee olemaan merkitystä esimerkiksi rakennusalan toimijoihin, kuluttajaluottoja tarjoaviin elinkeinoharjoittajiin ja työnantajayrityksiin. Rakennusurakoihin liittyen on myönnetty valituslupa takuuajan jälkeistä vastuuta, eli niin sanottua 10-vuotisvastuuta koskien (VL 2023-82). Kuluttajaluottotoimintaan liittyvä valituslupa (VL 2023-39) puolestaan koskee luottoyhtiön perimiä kustannuksia, ja kysymystä siitä, mitä näistä kustannuksista on pidettävä kuluttajansuojalain mukaisina luottokustannuksina. Myös työoikeuteen liittyen on myönnetty useita valituslupia, joita koskevat ratkaisut voivat jatkossa vaikuttaa työnantajayritysten toimintaan. Nämä valitusluvat koskevat esimerkiksi työsuhteen ehtojen tulkintaa, työsuhteen päättämistä sekä työaikalain mukaisen kanneajan soveltamista.
