Konsernien insolvenssimenettelyiden haasteet ja erityispiirteet

Mitä erityispiirteitä ja haasteita konsernikonkursseissa tulee huomioida? Entä, mitä erityiskysymyksiä konsernin saneeraukseen liittyy? Insolvenssipraktiikkamme otti kantaa muun muassa näihin kysymyksiin 7.5.2024 järjestetyssä aamukahviwebinaarissa, jossa syvennyttiin konsernien insolvenssimenettelyihin. Kokosimme tähän artikkeliin yhteenvedon webinaarista.

Webinaarissa konserniasioita käsittelivät asiantuntijamme Heikki Vesa, Mikko Tiilikka ja Jens Lindén.

Konkurssien ja saneerausten määrä on jatkanut kasvuaan alkuvuoden 2024 aikana

Webinaari alkoi ajankohtaiskatsauksella insolvenssimarkkinaan. Konkurssiasiamiehen toimiston tilastojen mukaan konkurssien määrä kasvoi vuoden 2024 ensimmäisen kvartaalin aikana 17 % edelliseen vuoteen verrattuna ja saneerausmenettelyiden määrä 33 %, vaikka insolvenssimenettelyiden määrä kasvoi merkittävästi jo viime vuoden aikana. Menettelyiden laadussa on myös tapahtunut selkeä muutos, sillä niihin päätyvät yritykset ovat entistä suurempia ja menettelyt vaativampia. Isoilta konkurssiaalloilta tai suurimpien yritysten konkursseilta on kuitenkin toistaiseksi vältytty.

Viime vuoden aikana etenkin rakennusalan ongelmat ovat lisääntyneet, ja alalla onkin nähty monen merkittävän toimijan konkursseja. Myös ravintola-alan korona-aikana alkaneet ongelmat ovat jatkuneet kuluttajien heikentyneen ostovoiman seurauksena. Kuluttajakysynnästä ja rakennusalasta riippuvaiset toimialat tulevatkin todennäköisesti jatkossa kohtaamaan taloudellisia ongelmia.

Nopea toiminta voi turvata tytäryhtiöiden toiminnan emoyhtiöiden konkursseissa

Konsernikonkursseja on monenlaisia, mutta webinaarissa asiantuntijamme keskittyivät erityisesti konkursseihin, jossa emoyhtiö hakeutuu konkurssiin, mutta tytäryhtiöt pyrkivät jatkamaan toimintaansa. Konkurssilaki ei tunnista konsernikonkurssia, mutta tässä tapauksessa sillä tarkoitetaan yksittäisten yhtiöiden konkurssimenettelyjä, jotka toimivat samassa konsernissa.

Konsernien insolvenssitilanteet edellyttävät laajaa erityisosaamista, sillä ne sisältävät monia haastavia kysymyksiä niin käytännön kuin juridiikan näkökulmasta. Etenkin konsernikonkursseissa realisoinnin onnistuminen ja sen edellytysten turvaaminen vaativat konkurssipesältä nopeaa reagointia, jotta voidaan varmistaa tytäryhtiöiden toiminnan jatkuminen ja estää esimerkiksi kriittisten sopimusten katkeaminen.

Konsernikonkurssien haasteet ja erityispiirteet liittyvät usein konsernin:

• tytäryhtiöihin ja henkilöstöön,
• konsernitiliin,
• sopimuksiin ja sopimuskumppaneihin sekä
• keskinäisiin velka- ja saamissuhteisiin sekä velkojarakenteeseen.

Konsernikonkursseissa yhden keskeisimmistä haasteista muodostavat konsernin tytäryhtiöt. Emoyhtiön konkurssi ei automaattisesti tarkoita tytäryhtiöiden konkurssia, vaikka se vaikuttaakin merkittävästi tytäryhtiöiden toimintaedellytyksiin. Tytäryhtiöiden osakkeet kuuluvat kuitenkin emoyhtiön konkurssipesän omaisuuteen, jolloin konkurssipesän tehtävänä on realisoida osakkeet parhaaseen mahdolliseen hintaan. Pohdittavana on usein, onko tytäryhtiöiden osakkeiden realisointi paras vaihtoehto velkojien kannalta vai voisivatko tytäryhtiöt itse myydä omaisuuttaan.

Konsernikonkursseihin liittyy myös usein erilaisia konsernitiliin liittyviä haasteita. Monet konsernit käyttävät emoyhtiön omistamaa konsernitiliä, jota muut konsernin yhtiöt käyttävät kirjanpidollisten alatilien kautta. Konsernitilin käyttö päättyy kuitenkin emoyhtiön konkurssihetkellä, ja sen mukaan määräytyvät myös konsernin sisäiset velka- ja saamissuhteet. Tämä vaikuttaa voimakkaasti tytäryhtiöiden toimintaan, sillä alatilinhaltijalla ei ole rahaa pankissa, mikä saattaa joskus tulla yllätyksenä.

Sopimukset voivat myös aiheuttaa ongelmia emoyhtiön konkurssitilanteessa, sillä konsernin sopimukset ovat usein emoyhtiön nimissä. Jos emoyhtiön konkurssipesä ei sitoudu sopimukseen, on sopimuskumppanilla mahdollisuus purkaa sopimus. Tämä voi pahimmassa tapauksessa pysäyttää koko konsernin toiminnan, jos sopimukset liittyvät esimerkiksi IT-infraan. Sopimuskumppanit voivat myös vaatia tiukennettuja ehtoja tai vakuuksia konsernin muilta yhtiöiltä, vaikka sopimus ei katkeaisi.

Konsernikonkursseissa velkojarakenteet voivat poiketa muunlaisista konkursseista. Tytäryhtiöt antavat usein omaa omaisuuttaan vakuudeksi emoyhtiön velkojille, jos rahoitus on järjestetty emoyhtiön kautta. Vakuuksia voi olla voimakkaasti ristiin, joka voi vaikuttaa siihen, mikä taho on minkäkin yhtiön velkoja ja kuinka paljon varallisuutta kertyy minkäkin yhtiön konkurssipesään. Lisäksi konsernin keskinäiset velka- ja saamissuhteet tulevat konkurssitilanteessa selvitettäväksi, jolloin konserniyhtiöiden varojen siirrot voivat joutua jälkikäteistarkasteluun, ja niistä voi ilmetä erilaisia takaisinsaantiperusteita.

Konsernien yrityssaneeraus aiheuttaa tavallisista menettelyistä poikkeavia haasteita

Konkurssin lisäksi webinaarissa tarkasteltiin konsernin yrityssaneerausta. Saneerauslaki ei tunnista konsernisaneerausta, eli konsernien yrityssaneerauksissa kyse on siten itsenäisistä saneerausmenettelyistä. Konsernin saneeraukseen liittyy tavallisesta saneerausmenettelystä poikkeavia erityiskysymyksiä, jotka voidaan jakaa neljän kysymyksen alle:

• Onko saneerauksen kohteena konserni vai yksittäiset yhtiöt?
• Miten saneerauksessa olevien yhtiöiden rahoitus hoidetaan?
• Ovatko yhtiöt antaneet takauksia tai vakuuksia toisten yhtiöiden veloista?
• Mistä yhtiöiden maksuvara muodostuu?

Konserneissa emoyhtiö on usein holdingyhtiö, joka tuottaa hallinnointi- ja rahoituspalveluita tytäryhtiöilleen, jotka puolestaan harjoittavat operatiivista toimintaa. Konsernirakenteeseen voi myös kuulua väliholdingyhtiöitä, joiden tehtävänä on omistaa tytäryhtiöiden osakkeet. Saneeraustilanteessa keskeiseksi kysymykseksi muodostuukin, ovatko kaikki konsernin yhtiöt saneerauksessa vai vaan osa? Onko holdingyhtiöllä tai väliholdingyhtiöllä sellaista yritystoimintaa, joka voidaan pelastaa saneerausmenettelyllä? Entä, miten omistamista saneerataan vai onko kyse vain velan leikkauksesta?

Saneerauksessa olevan yhtiön rahoitus aiheuttaa myös monenlaisia kysymyksiä. Monella konsernilla on käytössä konsernitili, jossa tytäryhtiöillä on ainoastaan saamista tai velkaa emoyhtiöltä. Konsernitilijärjestelyn päättyminen voikin vaarantaa tytäryhtiöiden maksukyvyn, jos asiaan ei ole varauduttu. Tilanteeseen voi varautua yhtiökohtaisilla tileillä, joihin kunkin yhtiön maksuliikenne ohjataan.

Tilijärjestelyjen lisäksi konsernirahoitus kulkee emoyhtiön kautta, sillä rahoittajat rahoittavat yleensä emoyhtiötä. Emoyhtiöt antavat tyypillisesti vakuudeksi tytäryhtiöiden osakkeita, emoyhtiön yrityskiinnityksen ja saatavia tytäryhtiöiltä. Jos tytäryhtiöt ovat myös saneerauksessa, on osakkeiden vakuusarvo yleensä alhainen. Haasteita aiheuttaa se, että jokainen saneerausohjelma laaditaan erikseen, jolloin tytäryhtiöiltä takauksia saanut rahoittaja voi esittää täysimääräiset vaatimukset kaikille takauksen antaneille yhtiöille. Kokonaisuudessaan velka siis "moninkertaistuu".

Saneerauksessa yhtiön maksuvara muodostuu tyypillisesti yhtiön tulorahoituksesta, omaisuuden realisoinneista tai uudesta lisärahoituksesta. Ongelmaksi voi muodostua se, kuka hyötyy tytäryhtiöiden arvon nousemisesta, jos saneeraus onnistuu. Mikäli tytäryhtiöiden osakkeiden arvo nousee, voi emoyhtiö realisoida arvonnousun hankkimalla uutta rahoitusta tai myymällä osakkeita ohjelman loppupuolella. Saneerausohjelmaan voidaan kuitenkin lisätä klausuuli, jonka avulla velvoitetaan emoyhtiö ottamaan lisävelkaa tai divestoimaan omaisuutta ja maksamaan lisäjako-osuuksia velkojille, jos tytäryhtiöiden arvo nousee menettelyn seurauksena.

Lisätiedot

Olethan yhteydessä insolvenssipraktiikkaamme, jos sinulla herää kysymyksiä webinaarin aiheisiin liittyen. Jos haluat saada lisää tietoa tapahtumistamme ja webinaareistamme, voit täyttää tapahtumiimme liittyvän yhteystietolomakkeen täältä.