Korkoleikkurisäännös pääoma- ja kiinteistösijoitustoiminnassa
Hallitus on antanut eilen 1.11.2012 esityksen korkomenojen vähennysoikeuden rajoittamisesta. Aiemmin huhtikuussa 2012 julkaistu esitysluonnos herätti elinkeinopiireissä paljon arvostelua, mutta syyskuussa 2012 julkaistussa luonnoksessa annettu kritiikki oli pääosin otettu huomioon. Nyt annettu esitys perustuu jälkimmäiseen luonnokseen.
Esityksen mukaan yhtiöiden nettokorkomeno olisi vähennyskelpoinen vain 0,5 miljoonaan euroon asti. Jos nettokorkomenot ylittävät tämän määrän, vähennyskelpoista olisi enintään 30 % yhtiön oikaistua tulosta (tulos ennen poistoja, korkomenoja, rahoitusomaisuuden menetyksiä ja arvonalennuksia sekä konserniavustuksia) vastaavasta määrästä. Ei-etuyhteystahoillle maksettu korko olisi kuitenkin lähtökohtaisesti vähennyskelpoista. Rajoitus ei koskisi tuloverolain mukaan verotettavia ns. passiivisia yhtiöitä. Rajoitusta ei myöskään sovellettaisi, mikäli yhtiön oman pääoman ja taseen loppusumman suhde olisi suurempi tai yhtä suuri kuin konsernitaseen vastaava suhde. Vähennyskelvottomat nettokorkomenot siirtyisivät vähennettäviksi tulevaisuuteen samojen ehtojen salliessa. Uusia säännöksiä sovellettaisiin verovuodesta 2014 alkaen.
Pääomasijoitustoiminnassa esityksen vaikutukset näkyisivät erityisesti tilanteissa, joissa sijoittaja antaa korollista lainaa kohdeyhtiölle tai sen hankkimista varten perustetulle erillisyhtiölle tai jos erillisyhtiön kohdeyhtiön käyttöpääomaa varten ottama pankkilaina lainataan kohdeyhtiölle korollisella lainalla. Korkotason ollessa esim. 5 %, alkaa rajoitus vaikuttaa lainan määrän ylittäessä 10 miljoonaa euroa. Tällaisissa tilanteissa voi olla syytä tarkastella sijoitusrakennetta siitä näkökulmasta, onko lainasijoituksia mahdollista muuttaa oman pääoman ehtoisiksi (ns. SVOP-sijoitus), voidaanko sijoittajien omistusta hajauttaa, pitääkö käyttöpääomalainat kohdistaa suoraan niitä tarvitseviin kohdeyhtiön konsernin tytäryhtiöihin tai voidaanko sijoitusrakennetta muuten muuttaa niin että voidaan tehdä rajoituksen soveltumisen poistava sijoittajan rahaston tai kohdeyhtiön konsernitilinpäätös.
Kiinteistösijoitustoiminnassa esityksen vaikutukset jäänevät rajoitetuiksi johtuen siitä, että keskinäiset kiinteistöyhtiöt katsotaan verotuksessa aina ja ei-keskinäiset useimmiten tuloverolain mukaan verotettaviksi yhtiöiksi, jolloin esitetyt korkovähennysrajoitukset eivät koskisi niitä. Elinkeinotoimintaa harjoittaviksi yhtiöiksi on yleensä katsottu merkittävämpää kiinteistökehitystoimintaa harjoittavat kiinteistöyhtiöt ja voimakkaasti vieraalla pääomalla pääomitetut kiinteistörahastot. Näiden osalta voi olla syytä tarkastella niin ikään mahdollisuutta muuttaa lainasijoituksia oman pääoman ehtoisiksi, hajauttaa omistusta tai tehdä rajoituksen poistava konsernitilinpäätös.
