Uudet hankintalait viivästyvät – mikä muuttuu 18.4.2016?

Julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistus venyy. Uudet hankintalait tulevat näillä näkymin voimaan vasta vuoden 2016 lopulla. EU:n hankintadirektiivien täytäntöönpanoaika kuitenkin päättyy jo tänä keväänä. Siksi eräitä direktiivien säännöksiä sovelletaan suoraan suomalaisten hankintayksikköjen toimintaan jo 18.4.2016 alkaen. Tästä seuraa hankintamenettelyihin muutoksia, joihin sekä hankintayksikköjen että tarjoajien on syytä kiinnittää huomiota.

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät keväällä 2014 uudet julkisten hankintojen direktiivit, joilla pyritään muun muassa yksinkertaistamaan hankintamenettelyjä, parantamaan pk-yritysten asemaa tarjoajina ja mahdollistamaan eettisten seikkojen huomioiminen hankinnoissa entistä paremmin. Määräajaksi direktiivien saattamiseksi EU:n jäsenvaltioissa kansalliseen lakiin eli implementoinniksi asetettiin 18.4.2016.

Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö julkisti loppukeväällä 2015 direktiivien implementointia koskevan työryhmämietinnön, joka sisälsi luonnoksen uusiksi hankintalaeiksi ja niiden perusteluiksi. Tämän jälkeen lainvalmistelutyö on viivästynyt. Maaliskuussa 2016 ministeriö ilmoitti, että hallituksen esitys uusiksi laeiksi pyritään antamaan kesäkuuhun 2016 mennessä, ja lakien on tarkoitus tulla voimaan loppuvuonna. Implementointiin varatun ajan umpeutuminen kuitenkin tarkoittaa, että eräiltä osin direktiivien määräyksiä on sovellettava jo 18.4.2016 alkaen, vaikka lakeja ei vielä olekaan annettu. Tämä koskee direktiivien niitä säännöksiä, jotka ovat ehdottomia sekä riittävän selkeitä ja tarkkoja. Esimerkiksi valitustilanteissa tarjoajat voivat vedota näihin säännöksiin.

Direktiivejä ei siis ryhdytä soveltamaan kokonaisuudessaan. Tässä vaiheessa vaille merkitystä jäävät muun muassa direktiivien kaikki kirjaukset, joissa jäsenvaltiolle annetaan mahdollisuus (mutta ei velvoitetta) säätää laissa tietyllä tavalla. Suomen voimassa olevia hankintalakeja sovelletaan direktiivien kanssa rinnakkain niiltä osin kuin lait eivät ole ristiriidassa direktiivien kanssa.

Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut ohjeellisen luettelon niistä direktiivien kohdista, joiden se katsoo olevan suoraan sovellettavaa oikeutta 18.4.2016 alkaen. Monilla näistä kohdista ei ole käytännön vaikutusta hankintamenettelyjen kulkuun, koska jo Suomen nykyinen hankintalainsäädäntö vastaa niitä. Useat ministeriön yksilöimät kohdat kuitenkin johtavat oikeustilan muutoksiin, joihin sekä tarjoajien että varsinkin tarjouskilpailuja järjestävien hankintayksiköiden on kiinnitettävä huomiota. Luettelo ei sido suomalaisia tai EU:n tuomioistuimia.

Muun muassa seuraavat seikat muuttuvat 18.4.2016:

• Tarjoajalta tai ehdokkaalta vähimmäisvaatimuksena edellytettävä liikevaihto saa tiettyjä perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta olla enintään kaksi kertaa hankintasopimuksen ennakoidun arvon suuruinen.
• Hankintaa koskevien asiakirjojen on oltava maksutta, rajoituksetta, suoraan ja kokonaan kaikkien saatavilla verkossa alkaen siitä päivästä, jona hankintailmoitus on julkaistu.
• Tarjoajan on voitava ilmoittaa itseään koskevat tiedot yhteisellä eurooppalaisella hankinta-asiakirjalla, joka on Euroopan komission ilmoituksen mukaan saatavilla komission verkkosivuilla viimeistään 18.4.2016.
• Neuvottelumenettelyn ja kilpailullisen neuvottelumenettelyn edellytykset ja menettelyjen kulun yksityiskohdat poikkeavat aiemmasta. Neuvottelumenettelyssä on muun muassa jatkossa pyydettävä alustavat tarjoukset ennen neuvottelujen alkua, ja neuvoteltavien asioiden piiri on entistä suppeampi.
• Hankintayksiköiden on laadittava ja säilytettävä kustakin hankinnasta kirjallinen kertomus, jossa kuvataan hankintamenettelyn kulkua, tehtyjä ratkaisuja ja perusteita niille.
• Käyttöoikeussopimusten ja -urakoiden kesto saa ylittää viisi vuotta vain siltä osin kuin tämä on välttämätöntä sopimuksensaajan tekemien investointien kuittaamiseksi ja kohtuullisen tuoton saamiseksi.

Direktiivejä sovelletaan ainoastaan ns. EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin. Kynnysarvot alittaviin hankintoihin sovelletaan yksinomaan nykyisiä kansallisia hankintalakeja, kunnes uudet lait tulevat loppuvuonna voimaan.

EU-kynnysarvot ovat vuonna 2016 seuraavat: 1) Tavallisissa tavara- ja palveluhankinnoissa ja suunnittelukilpailuissa 135.000 euroa (valtion keskushallintoviranomaiset) tai 209.000 euroa (muut hankintayksiköt) sekä rakennusurakoissa 5.225.000 euroa; 2) Erityisalojen hankinnoissa tavara- ja palveluhankinnoissa ja suunnittelukilpailuissa 418.000 euroa sekä rakennusurakoissa 5.225.000 euroa; 3) Käyttöoikeusurakoissa ja palvelujen käyttöoikeussopimuksissa 5.225.000 euroa; 4) Sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoissa ja eräissä muissa direktiiveissä mainituissa palveluhankinnoissa 750.000 euroa (erityisalojen hankintayksiköille 1.000.000 euroa).

Direktiivien implementoinnin määräajan päättymisestä johtuvia muutoksia ei sovelleta sellaisiin hankintamenettelyihin, jotka ovat käynnistyneet ennen 18.4.2016. Työ- ja elinkeinoministeriön tulkinnan mukaan hankintamenettely käynnistyy hankintailmoituksen julkaisemisella. Tämä tarkoittaa, että jos hankintailmoitus julkaistaan Hilma-ilmoituskanavassa ennen mainittua päivää, hankintamenettely voidaan viedä loppuun kokonaisuudessaan nykyisten lakien mukaisesti.

Nykyisten hankintalakien sekä yllä käsiteltyjen direktiivikohtien yhtäaikainen soveltaminen päättyy, kun uudet hankintalait tulevat voimaan. Uusien lakien kokonaisuus sisältää 18.4.2016 voimaan tuleviin säännöksiin verrattuna huomattavasti enemmän muutoksia hankintasääntöihin.