Uusia seuraamuksia ja viranomaisvaltuuksia – TEM:n työryhmämietintö kilpailulain muutoksista
Kilpailulain uudistamista pohtineen työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän mietintö julkaistiin 14.3.2017. Mietinnössä ehdotetaan kilpailulakiin (948/2011) useita muutoksia. Ehdotukset koskevat muun muassa Kilpailu- ja kuluttajaviraston tarkastusoikeuksia ja tarkastuksen kohteen oikeussuojaa sekä kilpailurikkomuksista määrättäviä seuraamusmaksuja ja muita seuraamuksia. Työryhmä oli useista kysymyksistä erimielinen.
Työryhmän mietintöön sisältyvät seuraavat keskeiset muutosehdotukset:
Kilpailuviranomaisen tarkastukset
Kilpailulain mukaan Kilpailu- ja kuluttajavirastolla (KKV) on oikeus tehdä tarkastuksia elinkeinonharjoittajan liiketiloissa sekä markkinaoikeuden etukäteisen luvan nojalla myös muualla, kuten yrityksen työntekijöiden kodeissa. Tarkastus voi kohdistua paperiseen ja sähköiseen aineistoon. Työryhmä esittää, että KKV saisi oikeuden ottaa haltuunsa tilapäisesti kopion koko tarkastettavasta sähköisestä aineistosta ja jatkaa tarkastusta viranomaisen toimitiloissa. Tarkastuksen jatkumiselle ei asetettaisi enimmäisaikaa.
Työryhmä ehdottaa KKV:lle oikeutta esittää koti- ja vastaavilla tarkastuksilla läsnäolijoille kysymyksiä tarkastuksen kohteesta ja tallentaa saamansa vastaukset. Tällä hetkellä KKV:lla on tämä oikeus vain liiketiloja tarkastaessaan. Lisäksi tarkastusoikeus säädettäisiin riippumattomaksi tallennusvälineestä. Viranomaisella olisi jatkossa oikeus tarkastaa esimerkiksi matkapuhelimeen tallennettua aineistoa.
Ulkopuolisen oikeudellisen neuvonannon suoja
Elinkeinonharjoittajalla ei kilpailulain nojalla ole tarkastustilanteessa velvollisuutta antaa KKV:lle asiakirjoja, jotka sisältävät ulkopuolisen oikeudellisen neuvonantajan ja asiakkaan välistä luottamuksellista kirjeenvaihtoa (legal professional privilege).
Työryhmä käsitteli eri vaihtoehtoja ratkaista asia tilanteessa, jossa KKV:lla ja elinkeinonharjoittajalla on eriävä näkemys siitä, kuuluuko asiakirja suojan piiriin. Työryhmä ehdottaa KKV:n erikseen nimetyn virkamiehen määrittävän, saavatko asiakirjat mainittua suojaa. KKV saisi asiakirjat käyttöönsä heti virkamiehen myönteisen päätöksen jälkeen ilman suoraa muutoksenhakumahdollisuutta tuomioistuimeen. KKV voisi nimetä tätä tehtävää varten ainoastaan virkamiehen, joka ei työskentele kilpailuasioiden parissa.
Yhteenliittymälle määrättävät seuraamusmaksut
Kilpailulain mukaan lakia rikkovalle elinkeinonharjoittajalle tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymälle voidaan määrätä seuraamusmaksu, joka perustuu sen liikevaihtoon. Yhteenliittymälle eli esimerkiksi toimialajärjestölle määrättävä seuraamusmaksu voi tällä hetkellä perustua vain sen omaan, ei sen jäsenten liikevaihtoon.
Työryhmä esittää, että yhteenliittymän seuraamusmaksun enimmäismäärä laskettaisiin yhteenliittymän ja siihen kuuluvan kymmenen suurimman jäsenyrityksen yhteenlasketun liikevaihdon perusteella. Tämä koskisi jäsenten toimintaan liittyviä lainrikkomisia ja sellaisia jäsenyrityksiä, jotka toimivat rikkomisen vaikutuksen piirissä olevilla markkinoilla. Jäsenyritysten liikevaihdosta huomioitaisiin vain se osuus, joka koskee yhteenliittymän kilpailunrajoitukseen liittyvää toimintaa.
Kilpailulain menettelysäännösten rikkominen
Kilpailulaki sisältää useita säännöksiä menettelytavoista KKV:n kanssa asioitaessa. Nämä säännöt koskevat menettelyä esimerkiksi annettaessa kirjallisia selvityksiä KKV:lle yrityskauppavalvonta- ja muissa asioissa. Menettelysäännösten rikkomista ei ole tällä hetkellä sanktioitu kilpailulaissa.
Työryhmän muutosehdotusten mukaan tahallisesta tai tuottamuksellisesta tiettyjen menettelysäännösten rikkomisesta voitaisiin määrätä seuraamusmaksu. Esimerkiksi virheellisten, puutteellisten tai harhaanjohtavien tietojen antaminen virastolle voisi johtaa seuraamusmaksuun.
Seuraamusmaksun määrä voisi olla korkeintaan 100 000 euroa ja enintään yksi prosentti menettelysäännöstä rikkovan elinkeinonharjoittajan rikkomisvuoden liikevaihdosta.
Rakenteelliset korjaustoimenpiteet
Työryhmä ehdottaa kokonaan uudeksi seuraamustyypiksi yritysten välisistä kilpailunrajoituksista ja määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä rakenteellisia korjaustoimenpiteitä. Rakenteellinen korjaustoimenpide voisi olla esimerkiksi velvoite myydä tietty omaisuuserä, kuten tytäryhtiö tai osa elinkeinonharjoittajan hallitsemaa infrastruktuuria. Rakenteellisia korjaustoimenpiteitä voitaisiin määrätä vain, jos käytettävissä ei olisi muuta yhtä tehokasta keinoa menettelyn korjaamiseksi tai jos tällainen yhtä tehokas toimenpide olisi yritykselle raskaampi kuin rakenteellinen toimenpide. Markkinaoikeus määräisi rakenteelliset toimenpiteet KKV:n esityksestä.
Julkisyhteisön velvollisuus eriyttää kirjanpito
Työryhmä ehdottaa, että kilpailulain kilpailuneutraliteettisääntöihin sisällytettäisiin täysin uusi lainkohta kirjanpidon eriyttämistä koskevasta velvollisuudesta. Julkisyhteisön tai sen määräysvaltaan kuuluvan yksikön, joka harjoittaa sekä kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvaa taloudellista toimintaa että muuta toimintaa, olisi pidettävä erillistä kirjanpitoa eri toiminnoista. Säännöksellä olisi tarkoitus tehostaa markkinaperusteisen hinnoittelun toteutumista sekä kilpailuneutraliteetin valvontaa.
Muuta mietinnöstä
Työryhmän mietintöön jätettiin useita eriäviä mielipiteitä. Elinkeinoelämää ja asianajajakuntaa edustaneet työryhmän jäsenet olivat työryhmän enemmistön kanssa eri mieltä muun muassa elinkeinonharjoittajien puolustautumisoikeuksien toteutumisesta ulkopuolisen oikeudellisen neuvonannon suojan ja KKV:n tarkastusten riippumattoman tuomioistuinkontrollin osalta, KKV:n tarkastusoikeuksien laajennuksista ja ehdotetuista uusista seuraamuksista liittyen menettelysäännösten rikkomiseen ja rakenteellisiin korjaustoimenpiteisiin.
Seuraavaksi eri intressitahoilta pyydetään lausuntoja 15.5.2017 mennessä mietinnön johdosta, minkä jälkeen työ- ja elinkeinoministeriö ryhtyy valmistelemaan lakiesitystä kilpailulain muuttamisesta.
Annamme mielellämme lisätietoja ehdotettuihin muutoksiin liittyen.
