Uusiutuvan energian ajankohtaiskatsaus

Energia- ja veropraktiikkamme järjestivät 29.10.2024 webinaarin, joka käsitteli hallituksen esitystä talousvyöhykkeen merituulivoimalaista sekä uutta verohyvitystä, joka liittyy ilmastoneutraaliin talouteen tähtääviin investointeihin. Webinaarissa keskusteltiin myös muista ajankohtaisista aiheista, kuten sähkömarkkinalain muutoksesta sekä Fingridin selvityksestä merituulivoiman liittämisestä kantaverkkoon. Kokosimme tähän artikkeliin yhteenvedon webinaarista.

Webinaarissa aiheista puhuivat asiantuntijamme Ritva Aalto, Sami Laine, Toni Kastell ja Nelli Rönkkö.

Merituulivoimalaki eteni eduskuntaan ja astuu voimaan alkuvuodesta

Työ- ja elinkeinoministeriö aloitti talousvyöhykkeen merituulivoimaa koskevan lakihankkeen lokakuussa 2023. Hankkeen myötä on esitetty uutta talousvyöhykkeen merituulivoimalakia sekä muutoksia muun muassa talousvyöhykelakiin, jotka luovat puitteet yksinoikeuden määräytymiselle talousvyöhykkeellä ja selkeyttävät merituulivoimaan liittyviä luvitusvaatimuksia. Hankkeeseen liittyvä hallituksen esitys on annettu eduskunnalle 3.10.2024 ja lakien on tarkoitus astua voimaan 1.1.2025.

Uuden lain mukaan talousvyöhykkeen merituulivoiman kilpailutusprosessi etenisi näin:

1. Valtioneuvosto valitsee talousvyöhykkeen merituulivoima-alueet yhteiskunnan kokonaisetu huomioiden ja päättää niiden kilpailuttamisesta sekä alueen hyödyntämistä koskevista ehdoista.
2. Energiavirasto järjestää kilpailutuksen. Kilpailutukseen osallistuville on asetettu vaatimuksia esimerkiksi riittävään osaamiseen, luotettavuuteen ja taloudellisiin valmiuksiin liittyen.
3. Jokainen kilpailutukseen osallistuva taho maksaa tarjouskohtaisen osallistumismaksun (noin 20 000 euroa) sekä osallistumisvakuuden.
4. Tarjouksia arvioidaan tarjotun hyödyntämismaksun ja laadullisten tekijöiden kautta, jotka voivat liittyä esimerkiksi taloudelliseen tilaan, osaamiseen tai energiajärjestelmän joustavuuteen.
5. Kilpailutuksen voittaja hakee hyödyntämislupaa kilpailutetulle alueelle.

Energiapraktiikkamme seuraa lakihankkeen etenemistä mielenkiinnolla ja julkaisee siitä säännöllisesti lisää tietoa verkkosivuillamme. Voit tutustua lakihankkeeseen tarkemmin seuraavista artikkeleista:

• Legislative project to clarify requirements and processes for offshore wind power in the EEZ
• First details of new act on offshore wind power projects in the Finnish EEZ released

Uusi verohyvitys edistää ilmastoneutraaliin talouteen tähtääviä investointeja

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen investointiympäristön houkuttelevuutta sekä edistää puhdasta siirtymää. Näitä tavoitteita pyritään edistämään suunnitellulla ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verotuella. Verohyvitys toteutetaan EU:n tilapäisten valtiontukipuitteiden edellytysten mukaisesti. Valtiovarainministeriön laatima hallituksen esityksen luonnos on ollut hiljattain lausuntokierroksella ja halllituksen esitys annettaneen eduskunnalle Euroopan komission hyväksynnän jälkeen.

Ehdotettu verohyvitys pähkinänkuoressa:

• Verohyvitykseen oikeuttavat seuraavat investointikohteet: uusiutuva energia (pois lukien sähköntuotanto) ja uusiutuvan energian varastointi, teollisuusprosessien kasvihuonepäästöjen ja energiakulutuksen vähentäminen sekä ilmastoneutraalin talouden kannalta strategiset alat.
• Hyvitys on 20 % hyväksytyistä kustannuksista (esimerkiksi palkka- ja rahoituskustannukset on suljettu pois).
• Investoinnin hyväksytyt kustannukset tulee olla vähintään 50 miljoonaa euroa.
• Investoinnin tulee olla uusi ja sellainen, jota ei toteutettaisi lainkaan tai ainakaan vastaavanlaisena ilman verohyvitystä.

Voit lukea lisää verohyvityksestä aiemmin julkaisemastamme artikkelista, jossa kerrotaan tarkemmin hyvityksen edellytyksistä sekä seikoista, joita yritysten tulee huomioida hyvityksen hakemisessa.

Sähkömarkkinalain muutos pyrkii lisäämään investointeja hybridihankkeisiin

Webinaarin lopussa käsiteltiin myös muita ajankohtaisia aiheita uusiutuvan energian markkinoilta. Yhtenä teemana asiantuntijamme nostivat esille liittymisjohtoon liittyvän sähkömarkkinalain muutoksen. Sähkömarkkinalakia muutettiin 1.6.2023, jolloin laissa muutetiin liittymisjohdon määritelmää niin, että sillä tarkoitetaan "yhtä sähkönkäyttöpaikkaa tai energiavarastoa taikka yhtä tai useampaa voimalaitosta varten rakennettua sähköjohtoa, jolla liittyjä tai liittyjät liitetään sähköverkkoon". Muutoksen myötä vallitsevana tulkintana on ollut, että energiavarasto voidaan liittää tuotantolaitosten kanssa yhteisellä liittymisjohdolla sähköverkkoon vain, jos se sijaitsee samalla kiinteistöllä tai kiinteistöä vastaavalla kiinteistöryhmällä sähköntuotantolaitosten kanssa. Tämän seurauksena hybridihankkeet eivät ole edenneet toivotusti, sillä liittymisjohto pitäisi rakentaa erikseen energiavarastolle, mikä on merkittävä kustannuserä jo valmiiksi korkeakustanteiselle hankkeelle.

Voimassa olevaa sääntelyä halutaan selkeyttää, jotta voimalaitosten yhteyteen sijoitettavat energiavarastot voisivat hyödyntää samaa liittymisjohtoa kuin voimalaitos. Sähkömarkkinalain muutoksen tavoitteena on tukea investointeja hybridihankkeisiin helpottamalla liittymisjohto-ongelmaa. Lakimuutoksen myötä liittymisjohdolle luotaisiin uusi määritelmä, jonka mukaan liittymisjohdolla voidaan liittää sähköverkkoon liittyjän yksi tai useampi voimalaitos ja niihin kytkeytyvä yksi tai useampi energiavarasto. Tällöin saman kiinteistön tai kiinteistöä vastaavan kiinteistöryhmän vaatimus poistuisi. Lakimuutoksen arvioitu esittelyviikko on viikolla 45, jonka jälkeen muutoksen on tarkoitus tulla voimaan ensi tilassa.

Fingrid selvittää mahdollisuuksia liittää merituulivoima kantaverkkoon

Toinen mielenkiintoinen ajankohtainen hanke koskee liittymispisteitä merituulivoimahankkeissa. Fingrid selvitti keväällä 2024 merituulivoiman mahdollisuuksia liittyä kantaverkkoon. Selvitysten perusteella potentiaalisimpia alueita ovat Ulvila, Närpiö, Vaasa, Raahe ja Raisio. Myös Inkoota pidettiin potentiaalisena alueena, mutta merituulivoiman sijoittaminen Suomenlahdelle on tällä hetkellä epäselvää. Liitynnän enimmäiskoko on 1,3 GW. Merituulivoimahankkeet voivat kuitenkin ylittää tämän kokoluokan, jolloin hankkeet on eriytettävä itsenäisiksi voimalaitoksiksi, joille on tehtävä erillinen liityntä.

Sidosryhmillä oli mahdollisuus antaa palautetta selvityksestä, joiden pohjalta Fingrid julkaisi vastineen 22.8.2024. Vastineessa kerrottiin muun muassa seuraavista toimenpiteistä ja linjauksista:

• Uusia ja vaihtoehtoisia liittymispisteitä tarkastellaan Perämeren alueella ja Lounais-Suomessa.
• Merituulivoiman hankekehittäjä vastaa liittymisjohdon kustantamisesta ja rakentamisesta mantereella sijaitsevaan sähköverkkoon.
• Joustava liityntä voisi myös olla mahdollista. Verkkoliitynnän aikaistaminen ei ole täysin poissuljettua, mutta liitynnän käytettävyyteen voi liittyä tiettyjä rajoituksia.
• Liityntäpisteiden sijainti lähempänä rantaa nostettiin myös esille, mutta se edellyttäisi kantaverkon vahvistamista tai mahdollisesti kokonaisvaltaista siirtämistä lähemmäs rannikkoa. Tämä kuitenkin viivästäisi liityntämahdollisuuksia, eikä olisi kustannustehokkain ratkaisu.

Fingrid julkaisee päivitetyn raportin liityntämahdollisuuksista 26.11.2024. "Jäämme seuraamaan erityisellä mielenkiinnolla, miten merituulivoimaprojektien verkkoliityntä onnistutaan turvaamaan ilman merkittäviä viiveitä hankkeiden kehityksessä ja käyttöönotossa", kiteyttävät asiantuntijamme.

Lisätiedot

Olethan yhteydessä energia- ja veropraktiikoihimme, jos sinulla herää kysymyksiä webinaarin aiheisiin liittyen. Jos haluat saada lisää tietoa tapahtumistamme ja webinaareistamme, voit täyttää tapahtumiimme liittyvän yhteystietolomakkeen täältä.