Uusiutuvan energian ajankohtaiskatsaus

Energia-alalla on edelleen joitain haasteita, mutta investointimarkkinaa pidetään toisaalta hyvin lupaavana. Sääntelyllä on merkittävä vaikutus markkinan kehityksessä, sillä se voi joko edistää kehitystä tai hidastaa sitä. Energiapraktiikkamme 11.3.2025 järjestämässä webinaarissa käsiteltiin energia-alan sääntelyä muun muassa vireillä olevan sähkömarkkinalain uudistuksen, talousvyöhykkeen merituulivoima-asetuksen sekä vetymarkkinalain kautta.

Webinaarissa energia-aiheita käsittelivät asiantuntijamme Sami Laine, Essi Launonen ja Toni Kastell.

Sähkömarkkinalain uudistus ja työryhmän ehdotus hallituksen esityksestä

Sähkömarkkinalain muuttamista koskeva hallituksen esitys on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä. Lisäksi Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) asettama suurjänniteverkkotyöryhmä luovutti loppuraporttinsa TEM:lle 18.12.2024, jonka jälkeen raportista on ollut mahdollisuus antaa lausuntoja. Raportti sisälsi työryhmän ehdotuksen hallituksen esitykseksi, jolla sähkömarkkinalakia muutettaisiin. Molempien lakiehdotusten jatkokäsittely on vielä auki, mutta tavoitteena on, että ne tulisivat voimaan mahdollisimman pian.

Työryhmän tehtävänä oli tarkastella muun muassa kantaverkon ja suurjännitteisen jakeluverkon rajauksen uudistamista, liittyjien ja verkonhaltijoiden välisen kehittämisvastuun täsmentämistä, sähköverkkolupasääntelyn ja sähköjohtojen hankelupasääntelyn kehittämistä sekä kasvavien kuormien ja maa-, merituuli- ja aurinkovoiman liittämistä suurjänniteverkkoon.

Sähkömarkkinalain uudistus: Liittymisjohto ja liittymisverkko

Työryhmän ehdotuksen mukaan liittymisjohdolla tarkoitetaan sähköjohdon ja muiden sähköverkkoon liittämiseen tarvittavien sähkölaitteiden ja -laitteistojen muodostamaa yhtenäistä kokonaisuutta, jolla liitetään sähköverkkoon liittyjän tai liittyjien sähkönkäyttökohde, voimalaitoskokonaisuus tai yksi tai useampi toisiinsa kytketty energiavarasto.

Liittymisjohto voi siis palvella vain yhtä liittyjää. Työryhmän määrittelemän voimalaitoskokonaisuuden kautta mahdollistettaisiin myös hybridituotantolaitosten (jotka voivat sisältää myös akkuvarastoja) liittyminen sähköverkkoon hyödyntämällä liittymisjohtoa liittymisverkon sijaan. Voimalaitoskokonaisuudella tarkoitetaan rajatulla maa-alueella tai rajatulla merialueen osalla sijaitsevaa: a) yhtä voimalaitosta, b) kahta tai useampaa voimalaitosta, jotka muodostavat yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden tai c) yhtä tai useampaa voimalaitosta sekä niihin kytkeytyvää yhtä tai useampaa energiavarastoa, jotka muodostavat yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden. Tulkinnallisesti se, mikä täyttää yhtenäisen kokonaisuuden määritelmän, ei ole vielä täysin selvää.

Useamman voimalaitoskokonaisuuden liittyessä sähköverkkoon yhteisellä johdolla, kyse on joko liittymisverkosta tai sähköverkkolupaa edellyttävästä jakeluverkosta. Liittymisjohto voi olla liittyjän tai kolmannen osapuolen omistuksessa tai hallinnassa. Sähkön kuljettaminen määritelmän mukaisessa sähköntuotannon liittymisverkossa ei olisi luvanvaraista sähköverkkotoimintaa, jos sähköverkossa ei toimiteta sähköä tukkuasiakkaille tai loppukäyttäjille. Lisäksi liittymisverkon tulee olla sitä käyttävän yhden tai useamman sähköntuottajan tai energiavaraston haltijan tai niiden määräysvallassa olevan yrityksen hallinnassa. Hallinnalle ei kuitenkaan ole tällä hetkellä tyhjentävää määritelmää, jonka avulla voisi tulkita, mitä hallinnalla käytännössä tarkoitetaan. Lakiehdotuksen perusteluosuuksissa on kuitenkin todettu, että ”sähköntuotannon liittymisverkon hallinta voisi perustua omistukseen tai sellaiseen vuokrasopimukseen, joka antaa omistusoikeuteen verrattavan käyttöoikeuden sähköverkkoon”. Mikäli hallinnan edellytys ei täyty, kyse olisi säännellystä verkkotoiminnasta, jolloin siihen liittyvä lainsäädäntö tulisi normaaliin tapaan sovellettavaksi.

Sähkömarkkinalain uudistus: Jakeluverkon rakentaminen ja kehittäminen

Työryhmän ehdotuksen mukaan liittymisverkkojen ja erillisten linjojen rakentaminen on sallittua jakeluverkonhaltijan vastuualueella. Ehdotuksen mukaan erillisten linjojen tehoraja (2 MVA) poistetaan, mikä tukee vetytuotantoa, sillä vetytuotannossa voi olla tarkoituksenmukaista, että sähköntuotantolaitos ja käyttöpaikka on kytketty toisiinsa suoraan erillisellä linjalla. Verkon kehittämisvelvollisuuteen ehdotetaan erityissäännöksiä suurjännitteisissä jakeluverkoissa ja jakeluverkoissa. Säännösten mukaan suurjännitteisen jakeluverkon haltijan ja jakeluverkonhaltijan tulee toiminta-alueellaan kehittää sähköverkkoaan kahden tai useamman erillisen voimalaitoskokonaisuuden liittämiseksi sähköverkkoon verkon käyttäjien kohtuullisten tarpeiden mukaisesti. Kehittäminen ei saa olla kohtuutonta verkonhaltijan teknisiin, taloudellisiin ja organisatorisiin voimavaroihin nähden taikka verkonhaltijan verkon muiden käyttäjien kannalta.

Erityistä kehittämisvelvollisuutta voi tarkastella myös suhteessa liittymisjohtoihin ja liittymisverkkoihin. Liittymisjohto palvelisi aina yhtä liittyjää, eikä sen omistusta tai hallintaa ole säädelty, eli se voi olla kolmannen osapuolen omistuksessa. Johto ei myöskään ole kehittämisvelvollisuuden piirissä. Liittymisverkko puolestaan palvelisi kahta tai useampaa voimalaitoskokonaisuutta ja siihen liittyy vaatimus liittyjän tai liittyjien liittymisverkon hallinnasta. Hallintaan liittyy kysymys siitä, kuka voi omistaa tai hallita verkkoa ja millä oikeudellisella rakenteella hallinta voidaan toteuttaa.

Sähkömarkkinalain uudistus: Joustavat ja pysyvästi joustavat liittymissopimukset

Verkonhaltija voi tarjota joustavia liittymissopimuksia sellaisissa sähköverkon osissa, joissa verkon kapasiteettia on saatavilla rajoitetusti tai ei lainkaan uusia liittymiä tai olemassa olevan liittymän suurentamista varten, ja joissa liittymän toteuttaminen edellyttää verkon kehittämistä. Joustava liittymissopimus tarkoittaa sopimusta, jonka ehdoissa on sovittu rajoituksista liittymispisteen taatulle teholle sekä joustavasta lisäsyötön ja -oton kapasiteetista. Uudistuksen myötä joustavien liittymissopimusten tarjoamiseen halutaan luoda selkeä mahdollisuus. Joustavan kapasiteetin sopimuksissa liittyjän pitää toteuttaa tehonohjausjärjestelmä ja sopimuksessa tulee määritellä pyydetyn kapasiteetin liitännän ennakoitu päivämäärä. Kyse ei siis ole pysyvästä järjestelystä, eivätkä joustavat sopimukset saa viivästyttää verkon vahvistamista.

Uudistuksen myötä mahdollisuus myös pysyvästi joustaviin liittymissopimuksiin tulisi käytettäväksi. Pysyvästi joustavat sopimukset olisivat käytännössä mahdollisia sähköverkon osissa, joissa Energiavirasto on katsonut päätöksellään verkon kehittämisen olevan tehoton vaihtoehto. Energiavirasto voisi kuitenkin verkonhaltijan tai liittyjän hakemuksesta tai myös omasta aloitteestaan peruuttaa päätöksensä.

Energiavirastolle ehdotetaan myös yksittäistapausta koskevan sitovan ennakkotiedon antamista siitä, onko sähköverkkotoiminta luvanvaraista. Ennakkotiedon saaminen edellyttää kirjallista hakemusta, jossa esitetään asian ratkaisemiseksi tarvittava selvitys. Lakiuudistukseen liittyvät avoimet kysymykset huomioiden pidämme tätä hyvänä muutoksena, sillä se mahdollistaa sitovan viranomaisohjauksen saamisen epäselvissä tapauksissa.

Valtioneuvoston asetus merituulivoimasta talousvyöhykkeellä

Uusi laki merituulivoimasta talousvyöhykkeellä astui vuodenvaihteessa voimaan. Sen tavoitteena on muun muassa edistää merituulivoiman kehitystä talousvyöhykkeellä ja selkeyttää hankkeita koskevaa sääntelyä. Eduskuntakäsittelyn aikana hallituksen esitykseen tehtiin joitain muutoksia merituulivoima-alueiden kilpailutusmalliin liittyen:

1. Jos kilpailutuksen voittaja ei hae alueen hyödyntämislupaa, voi kilpailutuksessa toiseksi tullut hakea sitä laissa säädetyin edellytyksin ja ehdoin. Alkuperäisessä luonnoksessa ehdotettiin, että Energiavirastolla olisi ollut oikeus järjestää saman merituulivoima-alueen kilpailutus kerran uudelleen, jos kilpailutuksen voittaja ei olisi hakenut hyödyntämislupaa.
2. Lisäksi poistettiin rajoitus, jonka mukaan yksi tarjoaja voisi voittaa vain yhden kilpailutuksen silloinkin, jos useamman alueen kilpailutus järjestetään samalla kerralla.

Vireillä on myös valtioneuvoston asetus merituulivoimasta talousvyöhykkeellä, jonka tarkoituksena on säännellä tarkemmin alueiden kilpailutuksesta. Lausuntokierroksen on tarkoitus olla toukokuussa 2025 ja asetus astuisi voimaan syksyllä 2025. Asetuksen tavoitteena on ottaa kantaa ainakin seuraaviin keskeisiin asioihin:

• Esivalintakriteerit: Käyttöön otetaan kriteerit, jonka avulla tarjousten määrää voi rajata tilanteessa, jossa kilpailutukseen olisi odotettavissa paljon tarjoajia.
• Hyödyntämismaksun minimitaso: Maksulle voidaan asettaa minimitaso, jonka myötä tason alittavalla tarjouksella ei voi voittaa kilpailutusta tai sijoittua siinä toiseksi.
• Osallistumismaksu ja osallistujilta edellytettävä valmiudet: Asetus selkeyttäisi kilpailutuksen osallistumismaksun suuruuden ja osallistujilta edellytettäviä valmiuksia (esimerkiksi hankekehittäjän kokemus ja osaaminen, luotettavuus ja taloudellinen valmius).
• Asetettavat vakuudet: Osallistujien tulee asettaa osallistumisvakuus, jonka määrää tullaan asetuksessa selventämään. Mikäli osallistuja ei aseta osallistumisvakuutta, tulisi kyseisen osallistujan tarjous jättää huomioimatta. Kilpailutuksen voittajan tulee myös asettaa hankkeen edistämisvakuus, jonka avulla varmistetaan, että hankekehittäjä edistää hanketta riittävällä tahdilla hyödyntämisluvan ehtoja noudattaen.
• Aiemmat tutkimusluvat ja etu kilpailutuksessa: Vielä on epäselvää, tulevatko hankekehittäjät, jotka ovat saaneet talousvyöhykelain (1058/2004) mukaisen tutkimusluvan, saamaan etua kilpailutuksessa esimerkiksi tarjouksen pisteytyksessä. Tämä varmasti kiinnostaa useita hankekehittäjiä ja onkin näin ollen mielenkiintoista nähdä, onko asiaan otettu kantaa lausuntokierroksen aikana.

Päätökset kilpailutettavista alueista tehdään alustavan aikataulun mukaan syksyllä 2025 asetuksen voimaantulon jälkeen. Nykyisten arvioiden mukaan ensimmäinen kilpailutus alkaisi aikaisintaan loppuvuonna 2025.

Vetymarkkinalain valmistelu etenee – työryhmä asetettu lainvalmistelutyötä varten

EU:n kaasumarkkinapaketti tuli voimaan elokuussa 2024 ja direktiivi tulee saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä elokuuhun 2026 mennessä. TEM on asettanut työryhmän 17.2.2025, joka valmistelee direktiivin kansallista täytäntöönpanoa ja hallituksen esitystä, jonka tarkoitus on näillä näkymin tulla syksyllä nähtäville.

Direktiivin keskeisimpänä tavoitteena on toimivien ja integroitujen sisämarkkinoiden luominen, EU:n ilmastotavoitteiden tukeminen, kuluttajien oikeuksien ja suojan vahvistaminen sekä haavoittuvassa asemassa olevien kuluttajien suojelu.

Lisätiedot

Olethan yhteydessä energiapraktiikkaamme, jos sinulla herää kysymyksiä webinaarin aiheisiin liittyen. Jos haluat saada lisää tietoa tapahtumistamme ja webinaareistamme, voit täyttää tapahtumiimme liittyvän yhteystietolomakkeen täältä.