Ympäristöoikeudessa nyt, 15. marraskuuta 2017

EU:ssa sopu päästökauppadirektiivin neljännen kauden uudistuksista

Jäsenmaat, komissio ja parlamentti pääsivät viime viikolla alustavaan sopuun EU:n päästökaupan neljättä kautta (2021–2030) koskevista uudistuksista. Suomessa päästökaupan piiriin kuuluu noin 600 energiantuotanto- ja teollisuuslaitosta.

Direktiiviehdotus nostaa vuosittaisen päästöoikeuksien vähennyksen 2,2 prosenttiin nykyisen 1,74 prosentin sijaan. Sektorin päästövähennys yltäisi 43 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Yksi keskeisistä seikoista oli päästöoikeuksien ilmaisjako, jolla pyritään ehkäisemään hiilivuotoa eli investointien siirtoa löyhemmän ilmastopolitiikan maihin. Merkittävän hiilivuotoriskin toimialoilla jotkut yritykset saavat ilmaisjaossa jopa 100 prosenttia päästöoikeuksistaan.

Uudistukset tukevat myös ns. markkinavakausvarantoa, jolla on tarkoitus hillitä järjestelmän ohjausvaikutusta heikentävää ylitarjonnan ongelmaa. Neuvotteluissa keskeinen oli myös järjestelmän ohessa toimiva modernisaatiojärjestelmä, jonka rahoituksen kriteerejä kiristettiin niin, ettei hiilivoiman rahoitus ole enää mahdollista. Parlamentin ja neuvoston tulee vielä hyväksyä direktiiviehdotus.

Velvollisuus ilmoittaa ravintola-asiakkaalle lihan ja kalan alkuperämaa etenee

Suomen maa- ja metsätalousministeriön valmistelema asetus ruoan alkuperämerkinnöistä on edennyt EU-komissioon. Jos asetus toteutuisi, ravintolan tulisi ilmoittaa kuluttajalle kirjallisesti tarjoiltavan aterian ainesosana käytetyn lihan ja kalan alkuperä.

Asetus ei kuitenkaan koskisi vielä ruoan valmistuksessa käytettyjen valmisteiden alkuperää. Jo tähän mennessä ravintolan on pitänyt pystyä kertomaan alkuperä kysyttäessä. Jatkossa ravintola voi täyttää uuden vaatimuksen esimerkiksi kirjoittamalla alkuperämaan liitutaululle.